Asikkalan vapaaseurakunta

Itse Herramme Jeesus Kristus ja Jumala, meidän Isämme, joka on rakastanut meitä ja on armossaan antanut meille iankaikkisen lohdutuksen ja hyvän toivon, rohkaiskoot sydämiänne ja antakoot teille aina voimaa hyviin tekoihin ja puheisiin.

Sanat Paavalin kirjeestä tessalonikalaisille on ajankohtainen vielä tänäkin päivänä.

”Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa.
Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut.»
Matteus 18:4-5

Joona: 3 Jumala lähetti profeetta Joonan Niiniveen Assyrian pääkaupunkiin julistamaan Jumalan sanan.
Enää neljäkymmentä päivää ja Niinive hävitetään! Joona kulki Niiniven katuja ja huusi: Enää neljäkymmentä päivää ja kaupunki hävitetään!
Niiniven asukkaat uskoivat Jumalan sanan ja julistivat paaston ja katumuksen. Niin koko kaupungin väki, pienimmästä suurimpaan, pukeutuivat katumukseen.
Kun tieto Joonan sanomasta saavutti Kuninkaan, tämä nousi valtaistuimeltaan, riisui viittansa, pukeutui säkkivaatteeseen ja istuutui tomuun. Julisti koko kaupungissa paaston ja katumuksen. Ei edes eläimille saanut antaa ruokaa.
Kaikkien oli huudettava Jumalan puoleen armoa, hylättävä pahat tekonsa ja käännyttävä pahoilta teiltään. Ehkä Jumala silloin leppyy, antaa vihansa laantua ja armahtaa meitä!
Kun Jumala näki kuinka ihmiset kääntyivät pahoilta teiltään ja anoivat armoa. Jumala muutti mielensä, eikä sallinut onnettomuuden kohdata niiniveläisiä, vaikka oli niin uhannut.
Mitä me tästä opimme? Jumala on laupias ja armollinen, pitkämielinen ja suuri armossaan. Hän tahtoo ettei yksikään ihminen hukkuisi vaan pelastuisi, sisälle iankaikkiseen elämään. Hesekiel. 33:11 i

”Kaitkaa sitä laumaa, jonka Jumala on teille uskonut, älkää pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, älkää myöskään alhaisesta voiton himosta, vaan sydämenne halusta.”
1 Piet. 5:2

Käy yrttitarhasta polku, vie Golgatalle se. On Hengen viitoittama sen joka askele. Se tie vie viimein taivaaseen, mutta tie se on tuskien.

Tien kaikkein raskaimman Jeesus on käynyt armossaan, kun meidän kurjain tähden hän kulki kuolemaan. Se tie vie viimein taivaaseen, mutta tie se on tuskien.

Oi rakkautta näin suurta, kun meitä säälii hän, maailman synnit kantaa, tuo meille elämän! Se tie vie viimein taivaaseen, mutta tie se on tuskien.

Nyt, köyhä syntinen, riennä luo Herran Jeesuksen! Saat rauhan, lohdutuksen haavoissa Kristuksen. Se tie vie viimein taivaaseen, mutta tie se on tuskien.

Myös laulun oppia uuden saat tiellä taivahan. Se taivaassa jo kaikuu edessä Karitsan. Hän kuoli kaiken täyttäen, mutta tie oli tuskien.
Virsi 54

Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille niin kuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko levoton älköönkä pelätkö.
Joh 14:27

Alussa oli Sana.
Sana oli Jumalan luona,
ja Sana oli Jumala.
Jo alussa Sana oli Jumalan luona.
Kaikki syntyi Sanan voimalla.
Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä.
Hänessä oli elämä,
ja elämä oli ihmisten valo.
Valo loistaa pimeydessä,
pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen,
oli tulossa maailmaan.
Maailmassa hän oli,
ja hänen kauttaan maailma oli saanut syntynsä,
mutta se ei tuntenut häntä.
Hän tuli omaan maailmaansa,
mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.
Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan,
hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi,
kaikille, jotka uskovat häneen.

Jeesus puhuu Matteuksen evankeliumissa luvuissa 5-7 ihmisten jokapäiväisten
elämän tarpeiden murehtimisesta ja huolehtimisesta: mitä syömme, mitä juomme,
mitä päällemme puemme, miten tulemme toimeen jne.
Sitten hän toteaa, että murehtimisella ihminen ei voi lisätä ikäänsä kyynäränkään
vertaa eikä voi murehtimalla vaikuttaa asioiden kulkuun. Murehtiminen on siis
turhaa, ja se kuluttaa vain ihmistä itseään.
Jeesus antaa myös vastauksen tilanteeseen. VAAN etsikää ensin Jumalan
valtakuntaa ja Hänen vanhurskasta tahtoaan, niin muutkin asiat järjestyvät, koska
Hän on rakkaudessaan luvannut pitää meistä huolta. Mat. 6:33-34.
Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, vaan etsikää ensin taivasten valtakuntaa.